 |
| Menin kauppareissulla järven rantaan, sillä moottoritieltä Palokkajärvi näytti niin kauniilta. Olisin voinut mennä uimaan, jos uikkarit olisivat olleet mukana |
Vaikka olen kehunut olevani kykenemätön kyllästymään, oli nyt myönnettävä, että noin 50 countrykappaleeni valikoima alkoi nyppiä. Osasin kaikki kappaleet ulkoa, eikä edes niin radikaali asia kuin satunnaistoisto enää auttanut. Piti saada uutta kuunneltavaa. Enää ei tarvitse kuunnella nettiradiota ja kopioda kappaleiden nimiä, etsiä ja ostaa (!) kappale kerrallaan iTunesista kävelymusiikkia. Nuorisoni piti minua aivan dinosauruksena, kun vielä vuosi sitten tein niin. Hyvää hyvyyttään he neuvoivat äidille Spotifyn käyttöä, nyt osaan jo etsiä sieltä valmiita soittolistoja, kuunnella radioita ja liittää mieluisia kappaleita omalle listalleni.
Nyt minulla on tunnin verran uusia kappaleita, joiden sanoja en vielä osaa ulkoa. Kävely sujuu niitä kuunnellessa kuin tanssi. Tavoitteeni kävellä 770 km on täyttymässä, enää on 11 km matkaa! Toivon, että saan tavoitteeni täyteen tällä viikolla. Aion myös ottaa taas Meindlit käyttöön, en ole kävellyt niillä pitkään aikaan, en ehkä toukokuun jälkeen. Voi olla, että nilkkani tulevat aluksi taas kipeiksi. Toinen mitä haluan jo kokeilla on rinkan kantaminen. Aikomukseni on ottaa caminolle noin 7-8 kg kannettavaa, en kyllä osaa yhtään sanoa saanko siihen painoon kaiken tarvittavan mukaani.
Uudeksi kävelymusiikiksi ehdotan tätä Luke Bryanin kappaletta Kick the Dust Up. Se on juuri sellainen, että ensimmäisestä kuuntelukerrasta tiesin, että tätä tulisin toistamaan.
Hienoa, aikamoinen määrä kilometrejä takana. Kävele meille kahville, niin laskuri menee miinuksen puolelle!
VastaaPoistaJa ne ovat oikeasti sellaisia kilometrejä, joita tämä sohvaperuna ei aikaisemmin tosiaankaan kävellyt! Ajattelin loppuviikosta vapaapäivänä kävellä Jyväsjärven ympäri, jos on kaunis sää, ehkä kokeilen teidän kohdalla onnea ja kysäisen, onko kahvikone kuumana? :)
PoistaMukavat kilometrit olet jo kyllä jo saanut käveltyä :)
VastaaPoistaMä en ole jotenkin päässyt noista Spotifystä ja Deezeristä perille, pitää varmaan yrittää käyttää sinnikkäämmin... Lapset kehuvat Spotifyä, mies Deezeriä, kokeilin kumpaakin ja en ilmeisesti osaa ottaa kaikkea niistä irti. Maksullinen versio toki on parempi, mutta pitihän niitä kokeilla ensin ilmaisversiona.
Mulla tulee varmasti paljon painavampi rinkka. Saa nähdä miten käy :D Esittelen tässä joku päivä omia tavaroitani mitä on tullut jo hankittua, kuvat olen jo ottanut- pitää vaan jaksaa kirjottaa vielä ;)
Minä matkustan aina todella kevyesti, on niin vähän tavaraa kuin mahdollista :D Nyt minulla alkaa olla jo vaatteitakin caminoa varten. Tosi monet näyttävät kävelevän sellaisissa retkeilyhousuissa, joista saa lahkeet katkaistua, mutta minä kallistun juoksutrikoisiin ja vähän pitempiin, takamuksen peittäviin paitoihin niiden kanssa. Se on tietty ongelma, ettei ole taskuja housuissa, mutten muutekaan tykkää, että taskut on tungettu tavaroita täyteen.
PoistaOIetko jo avannut blogin tästä aiheesta? Kävin lukemassa toisia blogejasi, tai oikeastaan toiset blogisi :)
Nyt alkoi yövuorovapaat ja nukkumisen sijaan touhuan kuin riivattu, tekeillä on kaalikääryleet, siinä sivussa pyykinpesut ja pikkusiivoukset. Tyypillistä minua, ei nukuta ennen kuin alkuillasta, jolloin nukkumatti ei kutsu, vaan kalauttaa suoraan päähän, niin että uni varmasti tulee!
En ole varma avaanko muuta blogia enää tuohon. Tein jo toiselle blogialustalle blogin, mutta päätin sitten tulla bloggeriin kuvan kanssa ja avasin sen uuden blogini täällä.
PoistaMulla ei ole vielä muita vaatteita kuin hattu. Pitää saada pudotettua muutama kilo pois ennen kuin ostan vaatteita tai kenkiä. Haluan panostaa niihin vähän, muutenhan kuljen halvimmissa salipöksyissä mitä löydän, tuolla metsässä :D
Mä mietin että ne katkohousut tuntuvat varmasti pahalta vetskarin kohdalta, olen niin herkkä ihostani. Pitää pohtia tämä juttu tarkkaan, miten saan mahdollisimman järkevän vaatekerran mukaan.
Tosta tavaramäärästä... jotenkin suomalaisena en oikein ymmärrä sitä foorumin fanaattisuutta joka tavaran painosta- kyllä intissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja suurempien taakkojen kanssa ja muutenkin vaelluksilla Suomessa joutuu ottamaan viikonkin ruokatarpeet mukaan jne. Mutta voihan se olla, että lähetän tavaraa säilytykseen matkan varrella :D. Se ei ole ongelma mulle, jos tuntuu hyvältä idealta tollanen ;)
Ehkä se painojen viilaus on siinä mielessä perusteltua, että tarkoitus on kävellä kumminkin monta viikkoa ja aina sama varustus mukana, se ei vähene, kuten vaikka erämaavaelluksilla, kun ruokavarasto vajenee.
PoistaSIellä forumillahan on se kohta (ainakin mobiilisovelluksesta löytyy) missä kerrotaan, miten Ivarille voi lähettää paketteja Santiago de Compostelaan itseään odottamaan, saa sitten noutaa, kun pääsee perille. Tämä on hyvä juttu, jos vaikka kävelee siten alkukeväästä, kuten minulla on aikomus, että sää toivonmukaan lämpenee ja voi luopua jostain vaatekerroista. Onneksi minä tykkään jopa siitä, että vähän palelee :D
Oletko lukenut paljon niitä ketjuja, joissa on käsitelty naisten (ja yleensäkin) turvallisuutta caminolla, etenkin sen katoamistapauksen jälkeen? Surullisestihan se sitten oli päättynyt :( Vähän alkoi tuntua haljulta, mutten anna sen kuitenkaan minua pelottaa liikaa.
Luen foorumia jonkin verran, välillä enemmän, välillä vähemmän. Se Denisen katoaminen oli yksi syy siihen etten nyt kävelekään yksin... mietin sitä ensin etten anna vaikuttaa, mutta sitten mietin yksinäisiä aamuja pimeällä ja ajatus yksin kulkemisesta ei tuntunut enää kovin kivalta. Siitä sitten läks ajatus että haluisin kuitenkin mieluiten mennä matkan mieheni kanssa (ja siksi menen vain puolet ensi kesänä), haluan kokea sen yhdessä ja muistella matkaa yhdessö. Siis itse katoamistapaus ei varsinaisesti saanut tekemään päätöstä, vaan ajoi miettimään reissua kokonaisuutena.
PoistaMä oon harrastanut nyrkkeilyä ja olen aika vahva jos suoraan sanotaan, etten sinänsä pelkää hyökkäyksiä tai miehiä ylipäätään. Mutta vaikka olen toisaalta hirmuisen seurallinen, mietin sitäkin että en ehkä välttämättä jaksa koko ajan vieraitten seuraa yksin. Entä jos joku lyöttäytyy seuraan, en osaa sanoa että haluan olla yksin. Entä jos tunnen itseni yksinäiseksi. Me ollaan miehen kanssa niin samanlaisia kiinnostuksen kohteiltamme ja osataan jakaa kokemukset molemmille sopiviksi, että ajatus tuntui vaan koko ajan paremmalta. Eikä mies pistänyt ollenkaan pahakseen, nyt hänen ei tartte huolehtia musta :D. Mun miehellä on toisaalta syvä luottamus että pärjään, mutta hyvin aviomiesmäinen huoli noin ylipäätään kuitenkin.
Sanovat että rinkan paino lisää rakkoja jalkoihin, kannattaa siksikin pitää kevyenä. Alotan itekkin rinkkaharjoitukset tässä syksyn aikana, sitten olen viisaampi sen suhteen mitä otan mukaan ja mitä en. Ja mähän saan lukea sun kokemukset matkasta myös ennen omaani :D
Juuri tuota samaa olen kuullut, että kun kantaa rinkkaa, pitää kenkien olla tukevammat, vaikka olisi kuinka hyvät lenkkarit, niin ne eivät ole hyvät ainakaan ainoina kenkinä.
PoistaMinäkin olin ensin lähdössä yksin, mutta sitten kysyin sisareltani lähtisikö hän mukaan ja niin sain kävelykaverin. Siskon kanssa ei tarvi jutella, jos on hiljaisella päällä (minä usein olen), eikä olla vieraskorea, mutta on silti tuttu ihminen lähellä. Minä en varmaan kauhean hyvin osaisi itseäni puolustaa muuta kuin sillä yhdellä itsepuolustatavalla, jonka nimi on karata... Enkä aio tässä etukäteen alkaa pilata kokemusta maalaamalla piruja seinille. :)