maanantai 4. tammikuuta 2016

Lentolipusta se lähtee

toivon kevään edistyvän tästä ennen lähtöä
Aika tuntuu taas loikkivan hurjaa vauhtia eteenpäin, joululoma vilisee silmissä ja viimeiset 10 työvuoroa ennen vuorotteluvapaan alkamista tuntuvat tulevan vastaan nopeammin kuin 24 tuntia vuorokaudessa. Aloittaessani tätä blogia oli caminolle lähtemiseen yli puolitoista vuotta, nyt siihen on aikaa noin 12 viikkoa. Ajatukset alkavat olla kävelyssä ja Espanjassa aika usein. 

Konkreettisia lähtövalmisteluita olen tehnyt vapaan järjestämisen ja matkaa varten säästämisen lisäksi aika vähän. Varusteluetteloni sijaitsee parhaassa tallessa, eli päässäni ja se on vielä melkoisen viitteellinen. Olen tehnyt joulunpyhinä muutamia hankintoja, jotka ovat joko postissa odottamassa tai matkalla sinne. Piakkoin minun on tehtävä jonkunlainen koepakkaaminen ja rinkan punnitus. Eikä sekään haittaisi, että heittäisin rinkan selkäänikin koemielessä. 

Erään lähtötunnelmaan virittävän ostoksen tein tänään aamulla, sellaisen joka todella tekee lähtemisestä todentuntuista. Nyt minulla on lentolippu, yhdensuuntainen. Lennän vähän ennen pääsiäistä Englantiin, jossa tapaan sisareni. Vietämme pääsiäistä hänen tämänhetkisessä asuinpaikassaan ja lähdemme sitten yhdessä kohti seikkailuamme. Caminon jälkeistä paluuta Suomeen en ajattele vielä, se on sitten sen ajan juttu. 

Se minua hieman huvitti aamulla, kun katselin lentolippujen hintoja Jyväskylästä Vantaalle. Olisin saanut pulittaa yhdensuuntaisesta 35 minuutin lennosta kaksinkertaisen hinnan verrattuna lentolipun hintaan Helsinki-Vantaalta Heathrow'lle. En ostanut. Pyysin Kammenpyörittäjää ottamaan vapaata tuona lähtöäni edeltävänä päivänä ja vievän minut Vantaalle, jäämään yöksi kanssani sinne ja varmistamaan, että varmana menen lentokoneeseen ja että hänen kuusiviikkoinen poikamieselämänsä varmasti pääsee alkamaan. Sen hän lupasi tehdä. Viimeisenä Suomen iltanani menemme syömään lempiravintolaamme Passioon, se käy juhlistamisesta enemmän kuin hyvin. 

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä, olen iloinen puolestasi. Vuorotteluvapaasta, Caminosta :)
    Omatkin ajatukseni alkavat kääntymään pikkuhiljaa matkaan vaikka aikaa vielä onkin. Huomenna viimein ortopedi, jospa hän keksisi miten pystyisin kävelemään kivuttomasti.

    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tanja! Olen lueskellut varustepostaustasi monta kertaa ja hommannut joitakin samanlaisia varusteita :) Ja olen tosi iloinen, että ehdin saada sen vuoden mittaisen vuorotteluvapaan, ilmeisesti se on nyt vuoden alusta muuttunut max 180 päivän mittaiseksi, jos sitä nyt hakee.

      Ja toivottavasti ortopedillä menee hyvin ja saat jalkasi kuntoon!

      Poista
    2. Tulin tuossa just ortopediltä. Ei hänkään tiennyt mikä jalassa on, mutta totesi itsekin että jotain siinä on ja minulle teetetään joku tuki (sain lähetteen sinne, nyt vaan odotan aikaa tukipaikkaan). Toivon että tuki auttaa... ja balanssilaudalla pitää ja tehdä kovasti hommia. Sanoi myös että kohtalaisen kivun rajoissa voin kokeilla tehdä mitä vaan jalalla.

      Sulle tulee varmasti tosi upea vuosi ja tosi hieno reissu. Toivottavasti päivität sieltä Caminoltakin jos vaan pystyt!

      Mulla puuttuvat vielä kaikki vaate/kenkäpuolen varusteet ja hyvät kepit. Ois tarkotus pudottaa painoa, ennen en osta vaatteita... heh.

      Poista
    3. Hankalia nuo jutut, joista ei oikein tiedä, mistä johtuu. Minun murtuma nilkassa oli helppo juttu, poikki mikä poikki :D Minulle sattui kyllä ilmeisen loistava kirurgi, moni muu lääkäri on sen jälkeen ihmetellyt, miten hyvin nilkkani on parantunut. Enää kolme leikkausarpea muistuttaa koko asiasta.

      Aion kyllä päivittää caminolta blogia, mikäli saan sopivan pikku tabletin hankittua, teen postauspohjat valmiiksi, että on sitten helppo jotain ainakin kirjoitella, instaa nyt ainakin päivitän, muutama sukulainenkin lienee kiinnostunut tietämään, missä me siskokset taaperretaan. Tuntuu entistä paremmalta se ajatus, etten lähde yksin.

      Minulla on kesäisiä vaatteita kyllä aika riittävästi, mutta alun mahdollisia viileitä kelejä varten vielä pitää hankkia. Ostin Decathlonista ihanan merinovillaisen paidan, harmi, etten ostanut housujakin. Sukat on kuulema kans merinovillaisina hyviä, niitä saa nyt noin viidellä eurolla.

      Poista
    4. Mulla oli 1,5 vuotta kantapää murtunut, ennenkuin menin valittamaan ettei tämä nyt oikein parane tämä luupiikkini,heh. Taas se luupiikki vaivaa :D

      Hieno juttu että päivittelet. Mä ajattelin luottaa vaan puhelimeeni, olen sieltä joskus bloggaillut. Viimeisinkin bloggaukseni on sitä kautta.

      Merinovillaa kehuvat kyllä. Miehellä tosin oli tuplasukat joista toiset merinovillaiset ja hirveät rakot tulivat ensimmäistä kertaa, jalkapohjat yhtä rakkoa. Ettei se kaikilla kuitenkaan toimi. Pakko kokeilla eri variaatioita ennen lähtöä :)

      Poista
    5. Hyvä tietää, että sukkia pitää tosiaan kokeilla muutenkin kuin koon puolesta. Minulla on ollut tekokuituisia Decathlonin sukkia useat, jotka ovat kyllä toimineet sellaisella 10-15 kilometrin matkoilla.

      Kantapää on ilmeisen ongelmallinen paikka sairastaa, tutulla murtui kantapää, kun putosi tikkailta ja se taitaa vaivata vieläkin ajoittain vuosien jälkeen.

      Poista