23. kävelypäivä Riego de Ambrosista Camponarayaan ja pikku karkumatka Villafranca del Bierzoon

Tänään olemme olleet sekä tottelevaisia peregrinoja, että hieman lintsanneet. Aamulla lähdimme pistämään Meindleja toisen eteen jo vartin yli seitsemän. Linnut lauloivat ja koirat haukkuivat, eikä ihme kyllä satanut, vaikka pilviin melkein taas ylettyi. Illalla olimme jo päättäneet, että jos maasto aamulla olisi märkää, menisimme tietä pitkin muulintappolaskun sijaan. Ensimmäisen polkuosuuden suoritimme ehjin nahoin,  mutta sen verran monia liukkaita ja märkiä paikkoja reitillä oli, että tien tullessa vastaan siirryimme suosiolla sille. Matkaa tuli noin kilometri lisää, mutta tien laskuprofiili oli juuri sopiva kävelyyn,  vauhti pysyi reippaana, muttei ottanut polviin. 

Ensimmäisen tauon pidimme noin viiden kilometrin jälkeen ja sitten jo satoikin vettä, kun aloimme lähestyä Ponferradaa. Lähestyimme kaupunkia kunnioittavan laajalla kaarella ja sade ehti vaihtua auringonpaisteeseen ennen kuin ehdimme kaupunkiin.

Pidimme Ponferradassa toisen tauon ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaa.  Tällä kertaa poistuminen isohkosta kaupungista ei tapahtunut teollisuusalueiden kautta, vaan mukavien asuntoalueiden ja puistojen kautta. Niitä oli mukava katsella mennessään. Takinkin saattoi jo riisua, niin lämpimäksi sää äityi. 

Tavoitteena oli kävellä Camponarayaan ja olla siellä yötä. Oppaamme mukaan siellä oli vain yksi albergue ja niin herraskaisia meistä on tullut, että päivän 23 km kävelyurakan päätteeksi ajaa hurautimme vielä taksilla noin 15 km Villafranca del Bierzoon, jonne olisimme kävellen päätyneet huomenna. 

Huone mukavassa hotellissa, pyykinpesu ja -kuivaus kohtuuhinnalla, ammekylvyt ja iltapäiväunet sileissä lakanoita ovat tehneet olon mitä parhaimmaksi. Ei tarvitse olla jotain ongelmaa tai murhetta voidakseen helpottaa urakkaa, sen voi tehdä ihan huvikseenkin. Kävimme äsken päivällisellä ja olemme jaotelleet jäljellä olevan matkan jäljellä oleville päiville. Nyt ei enää ole tiedossa yli 22 km etappeja,  vaan kaikki jäävät sen alle. Se on vielä mukava päivämatka säästä riippumattakin. 

EDIT: Liitän tämän postauksen Campasimpukan ylälaidassa olevalle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme.

Camino on ollut  paljolti sitä, mitä kuvittelinkin, paitsi märempää. Kaikesta huolimatta voin sanoa, kuten Kenny Chesney: I'm Alive (and well).