25. kävelypäivä Las Herreriasista Fonfriaan 21 km

Nyt ei voi kyllä kävelysäätä moittia, ei ole tullut tipan tippaa vettä, ei edes perillepääsyn jälkeen! Aamusta oli varmaan pikkuisen pakkasen puolella, kun pistimme Casa Polinin oven perässämme kiinni ja lähdimme etapille,  jolla olisi nousua ainakin tarpeeksi. Heti kohta vastaan tuli opaskirjastamme tuttu hevosmies parin hevosen kanssa. Parilla kympillä olisi voinut ostaa kyydin nousun päälle O'Cebreiroon, ei olisi tarvinut varsinaisesti osata ratsastaakaan, hevoset kyllä osasivat viedä tumpelotkin huipulle. Me kumminkin kävelimme, kummankaan ratsastuskokemukset männävuosilta eivät kaivanneet uudistamista. 

Ensimmäinen nousuosuus La Faban kylään meni mukavasti, lämpenimme kunnolla, mutta polku oli suhteellisen hyväkuntoista. Pysähdyimme ensimmäisille kahville ja lähtiessämme oli alapuolinen laakso verhoutunut pilviin. 

Toisella nousuosuudella oli paikoin melko jyrkkää, mutta hyvin kaunista polkua upein maisemin. Juuri ennen Laguna de Castillan kylää ylitimme melkoisen mutaesteen, pitihän kengät saada likaisiksi tänäänkin. Pidimme kylässä limsatauon ennen kuin lähdimme päivän viimeiseksi luulemallemme nousuosuudelle ennen O'Cebreiroa. Polku oli oikein hyväkuntoista ja tällä pätkällä meidät ohitti hevoskyytiletka. Selvästi huomasi, etteivät nämäkään asiakkaat olleet ratsastamisen asiantuntijoita, mutta keikkuivatpa hevosten selässä ylös kylään asti. 

O'Cebreiro oli jo Galician puolella ja oikein hauskannäköinen kylä, siellä olisi voinut olla mukava yöpyäkin,  mutta olimme tyytyväisiä, etteivät nousumetrit meidän jaottelussamme osuneet päivän viimeisiksi, vaan aamuun. 

Olimme tulkinneet profiilikuvia niin, että päivän loput kilometrit olisivat melko tasaisella ylängöllä, mutta kerrankos sitä väärin ymmärtää. Matkaa oli vielä noin 12 km ja sahasimme ylös alas rinteitä, yksi nousu oli kirkkaasti aamun ensimmäisiä jyrkempi. Pysähdyimme vielä yksille kahveille ja jopa lounaalle ennen kuin olimme perillä. Keittolounas oli hyvä paussi ennen viimeistä kuuden kilometrin rupeamaa, jolla oli varmasti tähän asti ruuhkaisinta, ilmeisesti espanjalaiset harrastavat sunnuntaisin kimppakävelyitä caminoreitillä. Erään todella jyrkän nousun päällä he tungeksivat hälisemässä kaikki ylös päästyään aivan poluntukkeena niin, että muut kulkijat eivät meinanneet päästä jyrkänteen reunan yli tasaiselle hengähtämään. Myöhemmin sama sakki harrasti porukkapuskapissalle menoa, he joilla ei ollut hätä jäivät polulle parveilemaan niin, että taas piti pyydellä, että pääsisikö tästä mitenkään menemään  ohitse.

Meillä oli huone varattuna Fonfrian kylästä hostellin ja alberguen yhdistelmästä. Kylä näytti olevan käytännössä yhtä maatilaa rakennuksineen, jaoin tullessani tien juuri suuren lehmälauman kanssa, onneksi ne olivat hyvin ystävällisiä lehmiä. 

Majoituksessamme pääsi pesemään pyykkiäkin alberguen puolella ja illempana menemme päivälliselle toiseen rakennukseen. Nyt on tavallinen iltapäiväkooman aika. Kummasti sitä vain palelee,  vaikkei olisi kastunut kertaakaan kävelyn aikana. Meillä ei ole televisiota huoneessamme,   mutta jonkunlainen kuunnelma kyllä olisi tarjolla, sillä paperinohuen seinän läpi kuuluu espanjalaisen pariskunnan juttelu äärimmäisen selvästi. Ihan kaikkea emme kyllä ymmärrä. 

Tänään oli siis todellakin hyvä sää, ei liian kylmä, ei liian kuuma, sopivasti tuulenvirettä ja auringonpaistetta. Tästä teemme tietysti aukottoman päätelmän, että Galiciassa on aina hieno keli. Päätelmä testataan huomenna, kun lähdemme aamulla jatkamaan matkaa määränpäänä Pintin. 

Kohta viimeiset sata kilometriä alkavat ja väkeä lienee yhä enemmän reitillä päivittäin. Aiomme tehdä varauksia hostelleihin, vaikkei varmaan vielä olekaan tähän aikaan keväästä sitä vaaraa, että majoitukset järjestään olisivat täynnä. 

Tänään olimme valmiit sanomaan, että kävely oli mukavaa ja reitti oikein miellyttävää. Silti viimeiset kilometrit olivat tänäänkin pitkät, eikä päätepiste tullut liian aikaisin.

EDIT: Liitän tämän postauksen Campasimpukan ylälaidassa olevalle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme.

Tämmöstä tänään: Craig Morgan, Wake Up Lovin' You.