31. kävelypäivä Arzuasta O Pedrouzoon 20 km

Eilen söimme kyllä parhaan kympin menu peregrinon, kuten Tripadvisor lupasikin. Casa Teodora oli oikeasti hyvä ravintola ja samoja vinkkejä olivat varmaan lukeneet monet muutkin peregrinot,  ravintolan baari oli täynnä puolta tuntia aikaisemmin eritavalla vaikeasti liikkuvia, siis pyhiinvaeltajia. Kymmenen euron hintaan söimme erinomaisia kroketteja, papuja, possunposkia ja -potkaa (jaoimme annoksemme) ja jälkiruoaksi sitruunamoussea. Pullo viiniä kuului ateriaan. Lihan kanssa tarjottiin kauniin keltaisia perunoita, kerrankin muita kuin ranskalaisia. 

Tänään meillä oli viimeinen 20 km päivä. Sää oli tyypillinen galicialainen, sen uskallan jo sanoa. Aamulla oli melkein kylmää, päivän kuluessa lämpötila nousi noin 15 asteeseen. Aurinko paistoi. Eipä olisi kävelysää voinut parempi olla. Väkeä oli reitillä eilistä enemmän, onhan viikonloppu. Tuttuja emme nähneet. 

Reitti kulki eukalyptusmetsien halki ja koitin kuvitella, miten viilentäviltä niiden täytyy elokuun helteillä tuntua. Välillä kuljimme maatilojen poikki, tänään lienee kansallinen "levitetään lantaa"-päivä, sen verran monta maajuania oli levitinten kanssa liikkeellä.  Vaikea sanoa onko sianlanta pahemmanhajuista kuin lehmän, molemmat kirvelivät silmiä, kunnes ehdimme riittävän kauas. 

Pidimme useita taukoja, ettemme olisi perillä liian aikaisin. Yhden aikaan kumminkin tulimme O Pedrouzoon. Otimme huoneen Pension Platasista,  eikä tässä taaskaan voi majoitusta moittia. Sisareni rinkka saapui pari tuntia myöhemmin ja vieressä on ruokakauppa,  josta kävin ostamassa syötävää iltapäiväksi. Hedelmiä, viiniä, jogurttia ja viimeisen tauon bocadillojen puolikkaat muodostivat mukavan aterian. Viinin valinnan tärkein kriteeri oli taas kierrekorkki ja alle kahden euron hinta. Litran pullo maksoi 1,60.

Hostellin vieressä on ravintola, josta saa mustekalaa, joka on täällä päin SE juttu. Mietin vielä tohdinko syödä lonkeroita vai tyydynkö johonkin tavallisempaan. Kannustakaa, jos suosittelette lonkeroita!

Huomiselle jäi 11 km matkaa ja maanantaiaamulle 8 km, tässä lopussa ei ilmeisesti ole kovin paljon majoituksia, koska Santiago de Compostela on niin lähellä. Voihan niitä sitten kumminkin olla, mutta halusimme ottaa varman päälle, kun sain varauksen tehtyä casa ruraliin lentokentän länsipuolelle. Alberguet eivät nyt yhtään enää innosta, kun olemme kaikki lutikatkin väistelleet. 

Kammenpyörittäjä taitaa olla vielä Portugalissa, mutta huomenna hän saapunee lähelle, että maanantaina tapaamme yli kuuden viikon eron jälkeen Santiago de Compostelassa.

EDIT: Liitän tämän postauksen Campasimpukan ylälaidassa olevalle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme.

Scotty McCreery laulelee meille tädeille: I Love You This Big.