Nyt päästiin asiaan

Uusi elämä aloitetaan yleensä maanantaisin, se on hyvä päivä aloittaa myös varsinainen kävelyretki. Pari harjoituskävelyä tuntuivat kyllä hieman jaloissa, mutta reippaasti nostimme rinkat selkään kello 07.15 tehtyämme eväät Friaryn hiljaisessa keittiössä. Lähdimme liikkeelle kohti Hookea.

Ensin tuntui hauskalta, että yksi talon kissoista, Cecile lähti saattamaan meitä. Juttelimme sille ja se kieppui jaloissamme, kun lähdimme kiipeämään jyrkkään ylämäkeen. Kun olimme kulkeneet noin vartin, se alkoi naukua huolestuneesti ja juosta milloin edellemme polulla, milloin jääden jälkeen. Alkaessamme lähestyä isompaa tietä toivottelimme kissalle, että kannattaisi kääntyä jo kotiin. Cecile senkun naukui ja viipotti mukanamme.

Lopulta sisareni oli soitettava Friaryyn, että joku tulisi hakemaan kissan kotiin, ettei se jäisi auton alle. Aluksi Cecile oli sisareni sylissä ihan mielikseen, mutta pian se oivalsi, että nyt ei kaikki ole menossa sen mielen mukaan ja ennen kuin sitä tultiin hakemaan olimme kumpikin saaneet sen kynsistä. Kyydin tullessa sisareni nakkasi kissan autoon ja oven äkkiä kiinni, ettei se ehtinyt karata. Karvapalloja lenteli auton ympärillä ja ikkunassa näkyi todella vihaisen näköinen lemmikki. Myöhemmin kuulimme, että se oli sylkenyt ja sähissyt noutajalleen ja tullut nakatuksi puolivälissä pihalle... Ei tainnut olla Cecilen paras päivä.  Vilkuilin välillä taaksemme, ettei siellä vaan ole hiipivää kissaa taas.

Kirjoitin äsken jo koko postauksen valmiiksi, mutta netin katkeaminen hävitti loput tekstistä. Minua harmittaa sen verran, etten ala nyt naputtaa sitä uudelleen, vaan julkaisen alun mobiilidatan avulla. Täydennän postausta paremmalla netillä myöhemmin. Sen verran vielä mainitsen, että päästyämme kissasta eroon, kävelimme kaikkiaan 24 km hienoja Dorsetiin kumpuilevia maisemia,  söimme pubissa aivan samanlaisen aamiaisen kuin caminolla ja eksyimme reitiltä vähän. Nyt olemme kivassa airbnb-paikassa ja pian on illallisen aika. Huomenissa lisää!  Suokaa anteeksi kaikki typot, niitä ei nyt ehdi korjata.

Edit: Nyt torstaina Lyme Regisissä majatalon hyvällä netillä jatkan maanantain tapahtumista, kun vielä niitä yhteistuumin saimme palautettua mieliimme. 

Saatuamme Cecilen pois jaloistamme, jatkoimme matkaamme iloisin mielin. Sen verran aikaa on jo kulunut, etten muista minkä kylän pub se oli jonne osuimme yhdeksän ja kymmenen välillä. Poikkesimme kysymään saisiko sieltä kahvia. Sisareni puhui meille oikein kunnollisen caminoaamiaisen, vaikka paikassa yleensä tarjoillaan aamiaista vain talossa yöpyneille asiakkaille. Se tietysti hieman latisti tunnelmaa, ettei satanut vettä emmekä olleet kylmissämme.

Maanantain polut olivat aika helppoja, ylitimme peltoja ja laitumia, reitti oli melko hyvin merkitty aamupäivän osuudella. Kuljimme hauskan todella kukkarikkaan alueen poikki, kaunis jokikin kulki pöpelikössä.  Kun tulimme taas jonkun kylän liepeille, pidimme lounastauon kirkon pihalla, söimme Friaryssa tekemämme eväät. 

Lounastauon jälkeen alkoikin sitten päivän koettelevampi osa. Putosimme kartalta, koska emme vielä ymmärtäneet, ettei kartan vilkuilu silloin tällöin riitä. Kun pääsimme kartalle aikanaan, olimme noin puolitoista kilometriä pohjoisempana kuin piti. Otimme uuden kurssin ja liityimme reitille uudelleen myöhemmin. Söimme loput eväät toisen kirkon pihalla, ne ovat hyviä levähdyspaikkoja. Reitiltä putoamisen vuoksi näimme hienon vanhan kartanon ja kuljimme oikein kauniin metsän halki, joten harmi ei ollut suuri. 

Hookeen saapumisen yhteydessä kuljimme vielä hieman ylimääräistä, koska emme tohtineet mennä kovin läheltä laiduntavia lehmiä. Jouduimme hieman palaamaan takaisinkin. Tulimme lopulta Hookeen juuri sopivalta puolelta, sillä osuimme aivan airbnb-emäntämme talon pihaan.

Carol otti meidät lämpimästi vastaan, saimme heti kupposet teetä somassa pihamajassa. Illalliseksi Carol tarjosi meille ensin mureaa kanaa ja jälkiruoaksi mahtavaa crumblea vaniljakastikkeen kanssa. Ateria maksoi 15 puntaa  hengeltä ja emäntä tarjosi sen koristeellisessa ruokasalissaan, muttei itse syönyt kanssamme. Hän oli sen verran puhelias, että parempi niin.

Illalla katsoimme vielä olympialaisia, lajeina olivat uimahypyt ja voimistelu. Miesten uimahypyt ja voimistelu.  

Edit: Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään matkailuaiheisia postauksiamme.

Kenny Chesney: Noise